Joitakin vuosia sitten tutustuin yrittäjään, joka ponnisteli globaalin ongelman ratkaisemiseksi. Idea oli oman arviointikykyni mitassa ainakin paperilla erinomainen. Kuitenkin vasta käytäntö tulisi osoittamaan, olisiko ideasta innovaatioksi – käytännössä toteen pannuksi uudennokseksi, joka merkittävästi parantaisi aiempaa ratkaisua.

Omat vapaat pääomat olivat yrittäjällä vähissä, joten idea tulisi saattaa jalalle vahvasti velkavivutettuna ja tukisubventoituna. Innovaation kaupallistamisen riski on aina parhaassakin tapauksessa merkittävä, joten ponnistuksen taloudellisen uhan jakaminen oli välttämätöntä.

Rahoituskokonaisuuden kasaaminen

Aloitimme rahoituskokonaisuuden kasaamisen selvittämällä summan, joka hankkeeseen olisi laitettavissa omasta pussista. Kävi ilmi, että osakepääoman lisäksi yrittäjän oli mahdollista sijoittaa 10 000€ yhtiöön. Tästä lähtötilanteesta pystyimme etenemään lainavipuun. Ensimmäiseksi lainaksi valitsimme Finnveran Yrittäjälainan, jota päätimme nostaa 30 000€.

Tätä 40 000€ kokonaispottia vastaan haimme yhtiölle vielä 50 000€:n Finnvera-lainan. Näin saimme vivutettua kokonaisuuden 10 000 eurosta 90 000 euroon. Velkavastuut olivat kasvaneet ja niiden myötä kokonaisriski paisunut.

Kehittämiskokonaisuuksissa pahin mahdollinen tilanne syntyy, jos rahoituspaketti jää hieman vajaaksi. Juuri kun yhtiö on breikkaamassa, kassasta loppuu polttoaine – tämä on luonnollisesti huono skenaario kaikkien asianosaisten kannalta.

Tästä syystä päätimme vivuttaa kasaamamme 90 000€ ja ensimmäisten kuukausien aikana syntyneet muutamien kymmenien tuhansien kassavirrat kehittämisavustuksen kautta kaksinkertaiseksi. Päätimme käynnistää ELY-keskuksen kehittämisavustukseen tähtäävän hakuprosessin. Tarkoituksena oli hakea 220 000€ rahoitus, jonka omavastuuosuus olisi 50% kokonaishankkeesta.

Noin kolme viikon paperityön ja aktiivisen rahoittajayhteistyön kautta saimme hakemuksen sisään erittäin positiivisella odotusarvolla. Ja kuinka ollakaan, noin kuukauden odottelun jälkeen postissa tupsahti positiivinen rahoituspäätös.

Kas näin

Alkuperäinen 10 000€ oma sijoitus oli nyt yrittäjää, yritystä ja yhteiskuntaa palvellen 200 000€ kehittämispotiksi. Yhdessä vuodessa. Koska tässä tarinassa kuvatun projektin käynnistämisestä on kulunut jo vuosia, ja koska käytäntö on näyttänyt hankkeen läpiviedyksi ja merkittävimpien lainojen lyhenevän suunnitelman mukaan, voin julistaa kokonaisuuden menestykseksi.

Rahoituskokonaisuus pähkinänkuoressa

  • 10 000€ SVOP-rahastoon
  • 30 000€ Yrittäjälainaa SVOP-rahastoon
  • 50 000€ Finnvera-laina yhtiöön
  • 110 000€ ELY:n tukiosuus projektille

Tietenkin on selvää, että ensimmäisten vaiheiden jälkeen kokonaisuus on imenyt lisää pääomia, joten yhteinen matkamme ei päättynyt tähän. Lisää rahoitusta on haettu ja saatu. Tästä kuitenkin mahdollisesti lisää myöhemmin. Ja jos henget ovat suosiollisia, myös nimen kanssa.

-Aki

P.S. Pyöristelin lukuja sopivasti, jotta julkisista tietokannoista projektin tunnistaminen olisi mahdotonta.

Lataa maksuton PK-yrityksen rahoitusopas

Millaista julkisrahoitusta ja tukea PK-yrityksen kehittämiseen on olemassa? Tiesitkö, että esimerkiksi palvelumuotoiluun on mahdollista saada julkista tukirahoitusta? Kevyen tutkimuksemme mukaan 88 % yrityksistä ei tätä tiedä.