Työsuojelurahaston (TSR) kehittämisrahoitus tarjoaa suomalaisille työpaikoille mahdollisuuden uudistaa toimintaansa ja samalla kehittää koko työelämää. Entinen kehittämisavustus on saanut uuden nimen ja huomattavasti paremmat tukiehdot: nyt rahoitus kattaa jopa 80 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kustannuksista, kun aikaisempi tuki oli 50 prosenttia.

Rahoitus on suunnattu organisaatioille, jotka haluavat ratkaista konkreettisia työelämän ongelmia ja samalla tuottaa uutta, vaikuttavaa tietoa laajemmin koko suomalaisen työelämän käyttöön. Suosittelemme instrumenttia erityisesti niille työpaikoille, joissa kehittämisen kipukohdat ovat jo tunnistettuja ja tahtotilaa löytyy.

Mihin kehittämisrahoitusta voi saada?

TSR:n kehittämisrahoitus kohdistuu neljään teemaan:

  • työturvallisuus
  • työterveys
  • tuottavuus
  • työelämätoimijoiden väliset suhteet

Pelkkä hyvä idea ei kuitenkaan riitä. Hankkeessa on oltava selkeä uutuusarvo, ja sen on tarkoitus uudistaa koko suomalaista työelämää, ei vain hakijayritystä. Tämä laajempi vaikutus tulee myös osoittaa hankkeen loppuraportissa.

Hankkeen lähtökohdan on aina tultava työpaikalta itseltään, olipa kyse sitten sujuvampien prosessien rakentamisesta, yhteisöllisyyden parantamisesta tai työn sujuvuuden esteiden purkamisesta. Keskiössä ovat asiantuntijaostot ja matkakulut, ei normaali arjen pyöritys tai lakisääteinen toiminta.

Tieteellinen pohja ratkaisevassa roolissa

TSR:n rahoituksen erityispiirre on tieteellisen perustan vaatiminen. Jo hakemuksessa pitää esittää lähdeviittein, millaiseen tutkimukseen hanke nojaa ja miten näitä tutkimustuloksia aiotaan käytännössä soveltaa. Hakemuksen hyväksymistä tukee, jos viitataan aikaisempiin TSR:n rahoittamiin hankkeisiin tai työelämätutkimukseen, ja tätä tietoa kannattaa hyödyntää mahdollisimman konkreettisesti.

Hakuprosessi – ei nopeille liikkeille

TSR:n hakuprosessi on vaiheittainen ja vaatii valmistelua. Se alkaa puhelinsoitolla Työsuojelurahastoon, jossa hankeideaa arvioidaan alustavasti. Tämän jälkeen laaditaan tiivistelmä sekä pyydetään asiantuntijalta tarjousluonnos. Vasta sitten voidaan siirtyä varsinaisen hakemuksen täyttämiseen sähköisessä järjestelmässä.

Hakemuksen mukana toimitetaan muun muassa:

  • henkilöstön sitoumusdokumentti (esim. pöytäkirja, jossa työntekijöiden edustus mukana)
  • kaikkien osallistujien sähköisesti allekirjoittamat sitoumukset (vahva tunnistautuminen)

Kyseessä on siis aidosti osallistava kehittämisprosessi, ei johdon yksin suunnittelema uudistus.

Loppuraportointi

Hyväksytyn hankkeen päätyttyä hakijan tulee laatia:

  • loppuraportti, joka julkaistaan TSR:n sivuilla (mahdollista rajata ei-julkisia osioita)
  • hanketiedote, jossa tiivistetään hankkeen tavoite ja vaikutukset

Tämä näkyvyys lisää paitsi hankkeen vaikuttavuutta myös hakijayrityksen profiilia työelämän kehittäjänä.

Miksi kehittämisrahoitusta kannattaa hakea?

Työsuojelurahaston kehittämisrahoitus on nyt entistä houkuttelevampi:

  • Tukiprosentti noussut 80 prosenttiin
  • Selkeä fokus uudistavaan tekemiseen
  • Mahdollisuus vaikuttaa laajemmin koko työelämään

Jos työpaikallanne on tunnistettu kehittämistarve, joka vaatii ulkopuolista asiantuntijuutta ja jolla voi olla laajempaa merkitystä suomalaiselle työelämälle, TSR:n kehittämisrahoitus voi olla teille sopiva. Grantsilla autamme mielellämme koko hakuprosessin valmistelussa, aina idean jäsentämisestä loppuraportointiin asti.

Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä vaikuttava hanke.

Suomen parasta osaamista julkiseen rahoitukseen

Eniten onnistuneita hakemuksia, edistynein softa ja happotestatut prosessit. Näillä eväillä autamme useampia kasvuyrityksiä onnistuneelle rahoituspolulle, kuin kukaan muu.