Työsuojelurahasto ja sen toiminta perustuvat työsuojelurahastolakiin. Rahaston toimintaa valvoo työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö. Rahaston on tarkoitus ajaa tapaturmavakuutusvelvollisten työnantajien sekä kyseisten työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden etua.
Työsuojelurahasto jakaa stipendejä ja rahoittaa tiedotus- ja koulutushankkeita sekä työelämän tutkimus- ja kehityshankkeita. Tämä artikkeli perehtyy nimenomaan rahastosta työelämän tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävään rahoitukseen.
Tutkimus, tuotteistus ja kehittämisavustus
Työsuojelurahastosta voidaan rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka parantaa työoloja sekä edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.
| Työsuojelurahaston tutkimus-ja kehitysmäärärahoja voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin: |
|---|
| 1. Uuden tiedon tuottaminen tieteellisellä tutkimustyöllä (tutkimus) |
| 2. Menetelmien ja konseptien kehittäminen (tuotteistus) |
| 3. Tutkitun tiedon soveltaminen työyhteisöiden kehittämiseksi (kehittämisavustus) |
Työsuojelurahaston määrärahoja saavan tutkimushankkeen tulee käsitellä laajalti työympäristöä, -oloja, -terveyttä ja -turvallisuutta sekä työelämän suhteita tai työyhteisöjen toiminnan tuottavuutta. Tavoitteena tulee olla uuden tiedon tuottaminen tai organisaatioiden toiminnan kehittäminen perustuen tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimus-/kehitystyön tuloksilla tulee olla yleistä käytännön merkitystä suomalaisessa työelämässä.
Myönteisen rahoituspäätöksen saamiseksi tuotteistushankkeilta edellytetään olemassa olevasta tutkimus-/kokemustiedosta kehitettävä uusi ja innovatiivinen toimintatapa tai asiantuntijapalvelu. Kehitystyöhön tulee ottaa mukaan konseptin potentiaalinen loppukäyttäjä. Tuotteistushankkeilla luodaan edellytyksiä prosesseille, joita voidaan pilotoida työpaikoilla seuraavaksi tarkemmin esitellyn kehittämisavustuksen avulla.
Kehittämisavustuksella työpaikat voivat saada ulkopuolista asiantuntija-apua työpaikan tärkeimpiin kehittämiskohteisiin. Työsuojelurahaston tarkoituksena on auttaa kehittämään työelämää ja -ympäristöä sellaiseksi turvalliseksi ja tuottavaksi ympäristöksi, jossa henkilöstöllä on hyvä olla ja hyvät mahdollisuudet kehittyä. Kehittämishankkeilla edistetään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista sekä yhteistyötä.
Kenelle ja millaisiin hankkeisiin?
Tutkimus- ja kehitystoimintaan rahoitusta työsuojelurahastolta voivat hakea minkä tahansa kokoiset kirjanpitovelvolliset yksityisyritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, kunnat tai muut organisaatiot, mutta yksityisille henkilöille ei voida myöntää määrärahoja tutkimus- tai kehityshankkeisiin.
Myönteisen rahoituspäätöksen saamisen edellytyksenä on, että hakijan hankkeen aihe sisältyy työsuojelurahaston toimialalle. Sallittuja ja rahaston toimialaan kuuluvia aiheita ovat esimerkiksi työyhteisön psykososiaalinen toimivuus sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan tutkiminen ja kehittäminen. Merkitystä annetaan myös aiheen uutuusarvolle sekä tutkittavan tai ratkaistavan ongelman laajuudelle.
Hankkeiden ja hakemusten laatua, suunnitelmien realistisuutta sekä hakijan omia resursseja hankkeen toteuttamisen näkökulmasta tarkastellaan, jotta rahoitus myönnetään vain niille hankkeille, joilla on parhaimmat mahdollisuudet parantaa työoloja sekä edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka suuri merkitys hankkeella on suomalaisten työpaikkojen ja Suomen työelämän kannalta.
Hakeminen ja myöntäminen
Kehittämishakemuksia sekä tuotteistushakemuksia voi tehdä milloin tahansa, ympärivuotisesti. Tutkimushakemusten osalta hakuaikaa on rajattu siten, että hakemuksen voi lähettää kaksi kertaa vuodessa, heti alkuvuodesta tai vaihtoehtoisesti syksyllä.
Hakijan tulee hakemusta tehdessään varmistaa, että hanke, johon rahoitusta haetaan, kohdistuu Työsuojelurahaston toimialalle. Hankkeen tulee olla myös selkeästi esitetty ja perusteltu sekä toteuttamismahdollisuuksiltaan uskottava. Hakemukseen on liitettävä kaikki vaadittavat liitteet.
Työsuojelurahaston hallitus tekee päätökset rahoituksen myöntämisestä rahaston sille tekemien esitysten pohjalta. Hakija saa tiedon rahoituspäätöksestä kirjallisesti, mutta hakemusten käsittelyssä ja päätöksenteossa menee oma aikansa, joten tämän ei kannata odottaa tapahtuvan heti hakemuksen lähdettyä eteenpäin. Päätökset tehdään yleensä 1–4 kuukaudessa. Myönteisten rahoituspäätösten kohdalla hakija ja Työsuojelurahasto tekevät hankkeen toteutuksesta sekä rahoituksesta rahoitussopimuksen, jonka noudattaminen on rahoituksen maksamisen sekä takaisin perimättä jättämisen edellytyksenä.
Raportointi
Jotta määrärahojen käyttöä voidaan valvoa, hakija on hakijan ja Työsuojelurahaston välisen rahoitussopimuksen aikataulua noudattaen velvollinen täyttämään väliraportit ja loppuraportin, raportoimaan toteutuneet kustannukset sekä tekemään tiliselvityksen.
Tiedotus- ja hyödyntämisvastuu
Koska Työsuojelurahaston tarkoituksena on rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka parantaa työoloja sekä edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta, tavoitteena on, että hankkeiden tulokset edistävät myös hankkeiden ulkopuolisten työyhteisöjen toimintaa. Tästä syystä hakijalle on annettu vastuu tutkimustulostensa tiedottamisesta sekä hyödyntämisestä ja näin ollen hankkeen tulosten eteenpäin välittäminen on tärkeä osa rahoitettavaa hanketta.
Hakijan tulee sitoutua viestimään hankkeen tuloksista myös oman organisaation sisällä. Hankkeella löydetty tutkimusdata tulee lähtökohtaisesti tuoda julkisesti saataville.
Lisätietoa julkisesta rahoituksesta
Löydät Materiaalit-osiostamme paljon hyödyllistä tietoa julkisesta rahoituksesta: sieltä löytyy asiantuntijaoppaita ja webinaaritallenteita eri aiheista, luonnollisesti maksuttomasti.
→ Materiaalit-osioon pääset klikkaamalla tätä linkkiä »
Otathan rohkeasti yhteyttä, niin autamme!
Grantsilla autamme viikoittain asiakkaitamme hakemaan positiivisia rahoituspäätöksiä. Mikäli siis mielessäsi on hanke, joka tähtää merkittävään kansainväliseen kasvuun, niin keskustelu on ehdottomasti paikallaan.
