fbpx

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 rahoituksen alueelliset jaot linjattiin talouspoliittisen ministerivaliokunnan toimesta 30.9.2021. Ohjelman tavoitteena on kehittää PK-yrityksiä, TKI-toimintaa ja lisätä työllisyyttä, osaamista sekä yhdenvertaisuuden mahdollisuuksia. Uuden ohjelmakauden tarkoituksena on jakaa rahoitusta tasaisemmin eri maakuntien välille. Rahoitus on osa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa.

Mistä rahoitus koostuu?

EU:n Alue- ja rakennepolitiikan ohjelman rahoitus koostuu kolmesta eri rahastosta, jotka ovat: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF). Rahoituksella halutaan tasoittaa Euroopan alueiden kehityseroja ja lisätä union talouden kasvua sekä kilpailukykyä.

Alueellinen jako

Rahoituksen alueellisella jaolla varmistetaan, että maakunnat eivät menetä rahoitusta nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna, kun tarkastellaan nykyisen ohjelmakauden EU:n ja valtion kokonaisrahoituksia. Tällä tavoin halutaan taata elinvoiman ja kilpailukyvyn pitkäjänteinen kehitys.

Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdennetaan 30 miljoonaa euroa nykyisen ohjelmakauden jäljellä olevia varoja. Harvan asutuksen erityisrahoitus ohjataan myös Itä- ja Pohjois-Suomeen. Etelä- ja Länsi-Suomen rahoituksen suhteellinen osuus, mikä on 35,6 prosenttia koko rahoituksesta kasvaa hiukan edellisestä ohjelmakaudesta.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman on tarkoitus käynnistyä marraskuun 2021 aikana, kun se on saanut Euroopan komission hyväksynnän.

Rahoituksen jakautuminen maakunnittain

MaakunnatEurot yhteensäVäkiluku 2017Per kapitaYritysmäärä 2019Per yritys
Uusimaa61 561 079 €1 658 00037 €117 376524 €
Pohjanmaa33 904 396 €181 000187 €14 2122 386 €
Varsinais-Suomi46 314 867 €479 00097 €36 7991 259 €
Pirkanmaa48 898 169 €512 00096 €34 9251 400 €
Pohjois-Pohjanmaa249 484 560 €412 000606 €25 8619 647 €
Lappi183 151 151 €179 0001 023 €12 47414 683 €
Keski-Pohjanmaa46 516 420 €69 000674 €5 2378 882 €
Pohjois-Savo202 168 182 €247 000818 €16 90111 962 €
Etelä-Karjala41 068 728 €130 000316 €8 5184 821 €
Kanta-Häme31 038 887 €173 000179 €11 9842 590 €
Satakunta57 626 901 €220 000262 €16 3813 518 €
Keski-Suomi79 519 690 € 276 000288 €18 7794 235 €
Etelä-Pohjanmaa79 169 916 €191 000415 €17 6704 480 €
Päijät-Häme40 563 291 €201 000202 €13 3633 035 €
Pohjois-Karjala148 514 860 €163 000911 €10 78913 765 €
Kainuu76 469 899 €74 0001 033€4 792 15 958 €
Kymenlaakso57 423 198 €176 000326 €10 7145 360 €
Etelä-Savo137 236 546 €147 000934 €12 19511 254 €

Yritysten lukumäärän lähde: Tilastokeskus, 11db — Yritysten toimipaikat toimialoittain ja maakunnittain, 2013-2019.

Vuoden ja koko ohjelmakauden määrärahoja siirretään maakunnista toiseen, jos/kun jonkun ELY-alueen rahat eivät tule käytetyksi, joten rahoitustilanteesta on syytä olla tietoinen hakiessa rahoitusta. Näissä asioissa olemme apunasi rahoituksen haun joka käänteessä.

Haluatko keskustella tästä aiheesta tai yleisesti julkisen tukirahoituksen mahdollisuuksista?

Siinä tapauksessa voit olla yhteydessä asiantuntijoihimme jättämällä yhteydenottopyynnön:

Jätä yhteydenottopyyntö TÄSTÄ »

Tästä ja muista rahoituskentän muutoksista saat ensimmäisenä tiedon GrantedAI-sovelluksestamme. Ota GrantedAI:n 7 päivän koekäyttöjakso käyttöön TÄSTÄ

Lataa maksuton PK-yrityksen rahoitusopas

Millaista julkisrahoitusta ja tukea PK-yrityksen kehittämiseen on olemassa? Tiesitkö, että esimerkiksi palvelumuotoiluun on mahdollista saada julkista tukirahoitusta? Kevyen tutkimuksemme mukaan 88 % yrityksistä ei tätä tiedä.